Kuka olet?
Toivo Ryyppö
Kartoittaja ("eläköitynyt"), suunnistaja, hiihtosuunnistaja, s.1936.
Milloin aloitit karttojen tekemisen ja miksi?
70-luvulla ollessani Iitin Selkolan metsäkoulussa opettajana. Piti saada silloista peruskarttaa parempia karttoja mm. oppilaiden metsäsuunnitelmien tekemiseen.
Millaisilla välineillä karttoja tehtiin?
Kuten nykyisinkin niin silloinkin käytettiin pohja-aineistoa, joka oli silloin peruskartta. Maastossa oli välineinä; kynä, kompassi ja bussoli. Bussolilla eli käsisuuntimakehällä saatiin määritettyä suunta kompassia tarkemmin.
Myöhemmin 70-80-luvun vaihteessa tuli käyttöön etäisyysmittari, joka paransi kohteiden sijaintia ja helpotti työtä.
Puhtaaksi piirto tapahtui valopöydällä kalvoille, kukin väri omaan kalvoon eli kerrokseen. Nämä kalvot toimitettiin painoon.
90-luvulla tuli tietokone ja OCAD kartapiirto-ohjelma avuksi.
2000-luvulla tuli maastotietokone ja GPS paikannin.
Mikä kartan tekemisessä on mukavinta ja mikä ei niin mukavaa?
Metässä käppäily on mukavaa ja se kun saa tehtyä hyvän käyräkuvauksen, jolla suunnistajan on hyvä suunnistaa.
Aikaa on vietetty paljon ja ei ole ollut sellaista pakkotahtista työtä eli pelkästään mukavaa on ollut.
Mieleen on jäänyt eräs kerta, kun satuin paikalle hirven ollessa juuri synnyttänyt ja nuoli vasaa puhtaaksi. Hirviemo ei 30 metrin etäisyydestä huolimatta välittänyt ollenkaan, mutta samalle paikalle uudelleen saavuttaessa vasa oli jo noussut jaloilleen ja nyt emo oli sitä mieltä, että otin nopeat jalat alle.
Vaikka en ole kontion kanssa tavannutkaan niin minulle on kerrottu, että otso haisee kuin lehmä ja kerran sellainen haju oli ja myös silloin tuli kartoittaa muuta paikkaa.
Kenelle kaikille olet tehnyt karttoja?
Iitin Pyrintö, Nastola Terä, Orimattilan Jymy, Lahden Suunnistajat -37, Kouvolan Rasti, Luumäen Rasti ja Raja-Karjalan Suunnistajille.
Mitkä kartat on jäänyt erityisesti mieleen ja miksi?
Vuoden 1985 Fin 5 (toimittajan huomio, nämä oli vielä isoja kisoja silloin) ensimmäisen osakilpailun Nastolan Uudestakylästä, jäjestäjä Orimattilan Jymy.
70-80 luvuilla järjestettiin tarkkailukilpailuita eli siis huippusuunnistusta
2012 Raja-Karjalan Suunnistajien SM Savitaipaleella. Nykyaikaisilla välineillä, laserkeilatulla pohja-aineistolla ja hieno maasto.
Milloin aloitit suunnistamisen?
Ennen suunnistamisen aloittamista harrastin hiihtämistä ja tuli osallistuttua mm salpausselän kisoihin ja esim. 1962, 15 km, sija 55.
Hiihdon sivussa tuli alettua käymään suunnistamassa siinä 60-luvulla Evon Metsäpojissa.
Hiihtosuunnistus oli vielä 60-luvun alussa lähinnä peruskartalla teitä pitkin, pitkiä ratoja ja ei niin vaativaa suunnistusta ettei se ollut mielekästä. Vasta 60-70-luvun vaihteessa laji muuttui, kun uria alettiin tekemäään moottorikelkoilla.
Mitä seuroja olet edustanut?
Kalvolan Keihäs, hiihto
Evon Metsäpojat, hiihto ja suunnistus
Suomusjärven Sisu, enemmän suunnistusta kuin hiihtoa
Kiskon Kiskojat
Hämeenlinnan Suunnistajat, kokeiluja hisussa
Iitin Pyrintö, hisu mukaan
Nastolan Terä
Orimattilan Jymy
Lahden Suunnistajat -37
Joutsenon Kullervo
Raja-Karjalan Suunnistajat
Onko joku suunnistusmaasto ja kilpailu jäänyt erityisesti mieleen ja miksi?
Veteraanien maailmanmestaruuskisoissa on ollut mukavia ja mieleenjääviä maastoja. Uuden-Seelannin pohjoissaarella kahdesti käyneenä ehkä ne tai Etelä-Afrikka tai Tasmanian saari, onhan noita.
Myös Norjassa Trondheimistä luoteeseen on ollut riittävän haastavaa maastoa.
Suomessa ehkä Hälvälä, se vaan on niin tuttu, ettei meinaa muistaakaan kuinka hienoa se supikko on.
Hisussa myös veteraanien maaimanmestaruuskisat ovat olleet hienoissa paikoissa mm Pohjois-Italia
Muistettavimmat saavutuksesi?
Auklandin seudulta maailmanmestaruus.
Myös 2022 Italian WMOC kisassa, kun en ollenkaan ymmärtänyt kartoittajan tyyliä
Raja-Karjalan Suunnistajat kiittävät monista tekemistäsi kartoista ja toivottaa menestystä tuleviin kilpailuihin.